Parantuva kuluttajaluottamus, rakentamisen markkinan elpyminen ja  investoinnit tukevat Keskon kasvua

Keskon kasvun vetureita ovat vakiintunut asema Suomen ruokakaupassa sekä kansainvälistyvä rakentamisen ja talotekniikan kauppa. Yhtiö investoi vuosittain satoja miljoonia euroja kauppaverkostoon, logistiikkaan ja teknologiaan sekä hakee kasvua myös Pohjois-Euroopan markkinoilta.

Kesko on vahva toimija Suomen ruokakaupassa ja se pyrkii edelleen kasvamaan ja vahvistamaan markkinaosuuttaan.

”Ruokakaupassa kasvu nojaa konkreettisiin asioihin, kuten kauppojen laatuun, kilpailukykyiseen hintatasoon ja asiakkaiden arjen ymmärtämiseen. Samalla kuluttajien luottamus on aivan ratkaisevaa. Kun ihmiset uskaltavat käyttää rahaa, se näkyy nopeasti kaupoissa ja koko Suomen taloudessa”, Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala toteaa.

Kesko rakentaa kasvua myös omilla investoinneillaan. K-ryhmä investoi ruokakauppaverkostonsa kehittämiseen vuosittain noin 200–250 miljoonaa euroa, jotta kaupat vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja muuttuvaan ostokäyttäytymiseen. K-ryhmän kokonaisinvestoinnit Suomeen olivat vuonna 2025 lähes 570 miljoonaa euroa.

Rauhalan mukaan Suomen päivittäistavarakaupan kova kilpailu hyödyttää asiakasta ja kirittää alan toimijoita uudistumaan. Hänen mukaansa suomalaiset ruokakaupat kestävät hyvin vertailun myös kansainvälisesti.

Kuluttajien luottamus heijastuu myös autokauppaan. Uusien autojen markkina on Suomessa ollut pitkään matalalla tasolla, ja Kesko hakee kasvua uusien autojen lisäksi käytettyjen autojen kaupasta ja palveluista. Digitalisaatio ja liikenteen sähköistyminen muuttavat samalla koko toimialaa.

”Kasvun kannalta ratkaisevaa on, että kuluttajien luottamus sekä tähän hetkeen että pidemmälle tulevaan vahvistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työn verotuksen keventämistä ja kohdennettuja kannustimia, kuten esimerkiksi remontteihin rohkaisevaa kotitalousvähennystä”, Rauhala sanoo.

Keskon historian suurin yritysosto vauhdittaa kansainvälistä kasvua

Viime kesä merkitsi Keskolle uuden vaiheen alkua, kun yhtiö kertoi ostavansa 1,2 miljardilla eurolla teknisessä kaupassa toimivan Dahlin yhtiöt Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kauppa vahvistaa Keskon asemaa Pohjois-Euroopan rakentamisen ja talotekniikan markkinoilla ja on kooltaan Keskon historian suurin ja myös yksi suurimmista suomalaisyritysten koskaan tekemistä yritysostoista. Kaupan on määrä toteutua vuoden loppuun mennessä.

”Tämä on Keskolle iso askel. Dahl-kauppa vahvistaa asemaamme markkinassa, jossa tarvitaan ratkaisuja rakennusten korjaamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja toimivan infran rakentamiseen. Näemme tällä markkinalla vahvan tulevaisuuden toiminta-alueellamme Pohjois-Euroopassa”, Rauhala kuvaa.

Kaupan myötä rakentamisen ja talotekniikan kaupasta tulee entistä keskeisempi osa Keskon kasvua. Toimiala nousee myynnillä mitattuna Keskon suurimmaksi, ja sen liikevaihdon odotetaan kasvavan 2030-luvun alussa lähes 10 miljardiin euroon. Koko konsernin osalta Kesko tavoittelee samaan aikaan noin 20 miljardin euron liikevaihtoa 2030-luvulla. Yrityskauppa vahvistaa myös Keskon kansainvälistä painotusta. Ulkomaisten liiketoimintojen osuus rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta nousee yli 70 prosenttiin.

Investoinnit, teknologia ja osaaminen vauhdittavat tuottavuutta

Teknisessä kaupassa Kesko hakee kasvua sekä kehittämällä nykyisiä liiketoimintojaan että tekemällä yritysostoja. Kasvua tukevat pitkäjänteiset investoinnit: esimerkiksi Onnisen noin 250 miljoonan euron logistiikkakeskus Onnela Hyvinkäällä parantaa toimituskykyä ja tehokkuutta.

”Teknisen kaupan kasvua tukevat pitkällä aikavälillä isot taustailmiöt, kuten vihreä siirtymä, korjausvelka ja infrahankkeet. Lyhyellä aikavälillä kasvua on kuitenkin jarruttanut rakentamisen markkinan odotettua hitaampi elpyminen, erityisesti uudisasuntorakentamisessa. Maiden välillä on kuitenkin eroja, ja esimerkiksi Tanskassa markkinassa näkyy jo piristymisen merkkejä”, Rauhala näkee.

Kasvun rinnalla Kesko hakee tuottavuutta datasta, tekoälystä ja digitalisaatiosta. Suurin tuottavuusloikka tulee kaupan isoissa prosesseissa, joissa on suuret volyymit, esimerkiksi ostamisessa, valikoiman hallinnassa ja toimitusketjun tehostamisessa. Datan ja tekoälyn avulla voidaan myös esimerkiksi ennakoida kysyntää ja tehdä asiakaskokemuksesta entistä sujuvampi. Keskolle on myös tärkeää kehittää jatkuvasti teknologisia kyvykkyyksiä ja osaamista.

”Asiakasdatan hyödyntäminen näkyy konkreettisesti siinä, että esimerkiksi ruokakaupan valikoimaa voidaan rakentaa entistä tarkemmin paikallisen asiakaskunnan ostokäyttäytymisen pohjalta”, Rauhala toteaa.

Keskeiset viestit päättäjille:

• Kuluttajien luottamusta ja kotitalouksien ostovoimaa on vahvistettava keventämällä työn verotusta sekä tukemalla arjen hankintoja kohdennetuilla kannustimilla, kuten kotitalousvähennyksellä ja autokaupan romutuspalkkiolla. Kun kuluttajat uskaltavat käyttää rahaa ja yritykset investoida, kauppa voi kasvaa ja vahvistaa koko Suomen taloutta.
• Suomi tarvitsee pitkäjänteisen, yli vaalikausien ulottuvan kasvuvision, joka vahvistaa yritysten investointihalukkuutta ja kansainvälistymismahdollisuuksia.
• Hyvinvointivaltion rahoitus syntyy kasvusta, työstä ja kilpailukykyisistä yrityksistä. Sen takia päätöksenteossa on tunnistettava kaupan suuri merkitys työllistäjänä, investoijana ja veronmaksajana. Kauppa on yksi Suomen talouden kivijaloista ja sen osuus Suomen BKT:stä on noin 10 prosenttia.
• Yritysten toimintaedellytysten on oltava kunnossa: sääntelyn tulee olla ennakoitavaa, kilpailuneutraalia ja kaupan arkea ymmärtävää.

Kesko: 

• Liikevaihto noin 12,5 mrd € (2025)
• Kolme toimialaa: Päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa
• Noin 39 000 työntekijää
• Liiketoimintaa 8 maassa Pohjois-Euroopassa
• 1800 kauppaa ja 1100 kauppiasta
• Päivittäin 2 milj. asiakaskohtaamista
• Noin 127 000 osakkeenomistajaa

Kuvat: Kesko